Vuosisadan Liikenneteko ja
Vuosisadan Liikennevaikuttaja

Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen päämääränä on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen ilmapiiriä sekä vähentää kuolemia ja -loukkaantumisia liikenteessä. Hanke haastaa kaikki tiellä liikkuvat sitoutumaan viiteen liikenneturvallisuuden perusperiaatteeseen lataamalla itselleen Viiden Tähden Kuljettaja -kortin. Kaikki kortin ladanneet osallistuvat auton arvontaan.

Vuosisadan Liikenneteko huipentuu 25.11. alkavaan yleisöäänestykseen ja äänestyksen voittajateko julkistamiseen 13.12. järjestettävässä Auto- ja Liikennegaalassa. Auton onnellinen voittaja ratkeaa niin ikään gaalan aikana.

Hankkeen toteuttavat Life Style Invest Oy ja Premier Park itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi yhteistyössä Suomi 100 -hankkeen, Liikenneturvan ja muiden kumppanien kanssa.

Vuosisadan Liikenneteko -ehdokkaat

Yleisöäänestys alkaa 23.11.2017 osoitteessa http://www.liikenneteko.fi/aanestys/

1. Jalankulkijan heijastin

Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940–50 -lukujen taitteesta. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Hänen poikansa Taisto jatkoi kehitystyötä mm. mallisuojaamalla suositun lumihiutaleheijastimen, jonka oli suunnitellut Kalervo Suomela. Heijastin standardisoitiin vuonna 1979. Kolme vuotta myöhemmin tieliikennelakiin tuli jalankulkijan heijastimen käyttösäännös. Heijastimen turvallisuusvaikutus on huomattava pimeällä liikuttaessa.

2. Jos otat, et aja -kampanja

Liikennevalistuksellisilla kampanjoilla on pitkä historia. Yksi tunnetuimpia yksittäisiä kampanjoita on ollut Alkon, liikenneministeriön, sisäasiainministeriön ja Liikenneturvan yhteiskampanja Jos otat, et aja. Liikenneraittiutta edistävä kampanja toimi vuosina 1984-1986 ja se muistetaan yhä hyvin. Rattijuopumuskampanjointia on jatkettu menestyksekkäästi tähän päivään asti. Uusi ajankohtainen teema ovat mm. huumausaineet liikenteessä.

3. Kypärän käyttö liikenteessä

Kypärä on mopoilijoille, moottoripyöräilijöille ja pyöräilijöille elintärkeä varuste. Moottoripyöräilijöille suojakypärän käyttö tuli pakolliseksi 1977 ja mopoilijoille velvoite laajeni vuonna 1982. Vuoden 2003 alusta alkaen myös pyöräilykypärän käytöstä on säännelty lailla. Tänä päivänä kypärän käyttö on itsestäänselvyys moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Lisäksi pyöräilykypärää käyttää kampanjoinnin ja lainsäädännön myötä noin 40 prosenttia suomalaisista.

4. Kävely- ja pyöräteiden rakentaminen

Jalan ja pyörällä liikkumista on tuettu pitkään turvallisilla väyläratkaisuilla, joissa suojaton liikenne on turvallisuussyistä erotettu autoilusta omille väylilleen. Nykyisin jalankulkuun ja pyöräilyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös erillisinä kulkumuotoina ja näiden kulkutapojen turvallisuus onkin jatkuvasti parantunut.

5. Lasten liikennelaulu

Lasten liikennelaulu on Georg Malmstenin säveltämä ja Helena Eevan (salanimellä Asser Tervasmäki) sanoittama lastenlaulu. Se tunnetaan myös kertosäkeensä alkusanojen nimellä Muista aina liikenteessä. Malmsten teki laulusta ensimmäisen levytyksen 1955. Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos Talja (myöhemmin Liikenneturva) teki sen pohjalta koulukäyttöön tarkoitetun liikennevalistuselokuvan vuonna 1960.

6. Moottoriteiden rakentaminen

Suomen ensimmäisenä moottoritienä tunnetun Tarvontien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen alkoi 1956 ja kesti kuusi vuotta. Sittemmin 15 kilometrin mittaista avausta on jatkettu aina Turkuun asti. Samaan aikaan moottoriteitä on valmistunut eri puolille Suomea yhteensä lähes tuhat kilometriä. Aluksi kaupunkien sisään- ja ulosmenoliikennettä helpottamaan tehdyt moottoritiet muodostavat nykyisin paitsi nopean myös verrattain turvallisen tavan liikkua.

7. Nopeusrajoitusten käyttöönotto

Niin sanottuja kattonopeuksia kokeiltiin Suomessa ensi kertaa vuonna 1962. Varsinainen nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen käynnistyi presidentti Urho Kekkosen uudenvuoden puheesta 1973. Nopeusrajoituksilla on ollut tutkitusti merkittävä rooli tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa.

8. Poliisin liikennevalvonta

Turvallinen liikkumisen takaaminen on aina ollut poliisin työn kulmakiviä. Suomen autoistuttua 1950-luvulta alkaen liikenteen valvonta korostui erityisesti Liikkuvan poliisin (1930-2014) toimenkuvassa. Tänä päivänä Poliisi valvoo liikenteessä mm. nopeuksia ja päihteiden käyttöä sekä yleisesti liikennesääntöjen noudattamista. Vilkkailla tieosuuksilla valvontaa on tehostettu mm. automaattisilla nopeusvalvontalaitteilla eli liikennekameroilla. Suomessa poliisi tekee maailmanlaajuisestikin ennätysmääriä puhallutuksia, joilla torjutaan rattijuomusta. Uusinta kehitystä on huumausaineiden käytön seulonta jo tienpäällä.

9. Suomalainen liikennekoulutus

Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi Suomessa jo 1922. Tätä ennen autoilun harrastajat olivat hankkineet ajolupia vapaaehtoisesti. Ajo-opetusta on vuosien saatossa uudistettu monin tavoin liikennekulttuurin muuttuessa ja vaatiessa uudenlaisia taitoja. Koulutuksen kehittäminen niin henkilö- kuin ammattiliikenteellekin on auttanut kohentamaan liikenneturvallisuutta vuosikymmenten ajan.

10. Talvirenkaiden kehittäminen

Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehtaan kuorma-autoille 1934 kehittämä Kelirengas. Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, joka yleistyi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Suomalaisyritykset Kometa ja Tikka Spikes olivat ensimmäisiä nastojen valmistajia ja Nokia ensimmäisiä nastarengasvalmistajia. Suomen lakiin talvirengaspakko tuli 1977 lisäämään liikenneturvallisuutta. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun.

11. Turvavöiden ja -istuinten käyttö

Turvavyöt ilmestyivät autoihin 1950-luvun lopulla ja yleistyivät seuraavalla vuosikymmenellä. Niiden käyttö henkilöautojen etuistuimilla ja pakettiautoissa tuli Suomessa pakolliseksi 1975 ja henkilöauton takaistuimella vuonna 1987. Tänä päivänä turvavöiden käyttövelvoite on laajennettu lähtökohtaisesti kaikkiin autoihin. Ensimmäiset lasten turvaistuimet tulivat turvavöiden rinnalle 1960-luvulla.

Vuosisadan Liikennevaikuttaja -ehdokkaat

Palkintoraadin äänestyksen voittaja julkistetaan 13.12.2017 Auto- ja Liikennegaalassa.

1. Ensio ”Enska” Itkonen (1926 – 2010)

Ensio Itkonen on kaikkien viime vuosituhannella eläneiden suomalaisten muistama liikenneopettaja ja liikennevalistaja. Koko kansan ”Enska” julkaisi kaksi kirjaa: 1975 lapsille suunnattu Muista aina liikenteessä ja 1987 juuri ajokortin saaneille tarkoitettu Aja paremmin. Lisäksi yhdessä Hannu Karpon kanssa tehdyt televisio-ohjelmat, liikenneiltamat sekä lehtien liikennepalstat vaikuttivat merkittävästi suomalaisen liikennekasvatuksen edistymiseen 1970-luvulta alkaen.

2. Hannu Karpo (s. 5.3.1942)

Hannu Karpo tunnetaan koko kansan karvalakkipäisenä tv-toimittajana yli 50 vuoden ajalta. Hän tarttui ohjelmissaan rohkeasti liikenteen epäkohtiin; esimerkiksi 1980-luvulla Karpo paljasti, kuinka helposti kanssaihmiset päästivät alkoholilta tuoksuneen henkilön auton rattiin. Karpon omat ja yhdessä Ensio Itkosen kanssa tehdyt televisio-ohjelmat, liikenneiltamat ja eri lehtien liikennepalstat vaikuttivat merkittävästi suomalaisen liikennekasvatuksen edistymiseen 1970-luvulta alkaen.

3. Urho Kekkonen (1900 – 1985)

Vuosi 1972 oli Suomen tieliikennehistorian synkin, kun liikenteessä menehtyi peräti 1 156 henkilöä. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vaati vuoden 1973 uudenvuodenpuheessaan parannusta murheelliseen tilanteeseen. Kurinpalautus vauhditti mm. pysyvän nopeusrajoitusjärjestelmän ja rattijuopumuksen promillerajojen ottamista käyttöön. Kekkonen oli nostanut liikenteemme heikon turvallisuustilanteen esiin jo aiemmissakin puheissaan mm. vuosina 1966 ja 1967.

4. Veikko Pajusen (1936 – 2016)

Varatuomari Veikko Pajunen valisti suomalaisia televisiokatsojia tieliikenneasioissa kolmella vuosikymmenellä. Hän mm. esitteli suunnittelemassaan ja juontamassaan Liikennesolmu-ohjelmassa esimerkkeinä erilaisia liikenneonnettomuuksia ja kertoi oikeuden ratkaisut tapauksiin. Liikennesolmu nähtiin televisiossa vuosina 1965–72 ja uudelleen 1980-luvun puolivälissä.

5. Esko Riihelä (1939-2017)

Esko Riihelä oli liikenneohjelmistaan tunnettu radiotoimittaja, joka jäi eläkkeelle Ylen palveluksesta 2002, mutta jatkoi edelleen toimittajan työtä vapaana toimittajana mm. vastaamalla lukijoiden liikennekysymyksiin Iltalehden Kysy Eskolta -palstalla. Riihelä aloitti liikenneohjelmien teon Ylessä 1969. Ohjelmassa oli mukana henkilöitä poliisista, ministeriöstä, Autoliitosta ja Liikenneturvasta. Riihelä voitti parhaan radioesiintyjän Telviksen seitsemän kertaa.

6. Pertti Salovaara (s. 19.10.1070)

Pertti Salovaara aloitti 1990-luvun lopussa juontamaan Radio Novalle suosittua sunnuntain liikenneohjelmaa Salovaara liikenteessä. Hänet muistetaan mm. sanonnastaan ”Voe mahoton paikka sentään!”. Salovaara teki paluun radioon 2015 Iskelmän taajuudella liikenneohjelman isäntänä. Tiellä liikkuvien kuuntelijoiden puhelut ja yhteys poliisiin ovat keskeinen osa Salovaaran ohjelmien sisältöä.